Uusi-Seelanti, uudet kujeet!

Uuteen-Seelantiin saapuminen aiheutti meissä molemmissa pientä stressiä tarkoista maahantulosäädöksistä johtuen. Mikäli mukana olevaa, kiellettyä tuotetta ei ilmoita maahantulolomakkeessa, voi seurauksena olla 400 dollarin sakot! Tästä säikähtäneenä (ja muutenkin tarpeeksi vastoinkäymisiä kokeneena) ilmoitimme tulllissa kohtalaisen suuren määrän tavaraa ihan vain varmuuden vuoksi. Mukaan pääsivät mm. sukellusvarusteet, Indonesiasta ostettu puinen pullonavaaja, yksi simpukankuori ja allekirjoittaneen Australian hiekassa olevat lenkkarit. Mitään ei sentään takavarikoitu.

Christchurchiin laskeutuminen oli upea eteläsaaren vuoristojen ansiosta, mutta itse kaupunki oli hiljaisen ja apaattisen oloinen. Vuonna 2011 tapahtunut voimakas maanjäristys tuhosi kaupunkia pahoin, eikä elämä selkeästi ole vieläkään ennallaan järistyksen jälkeen. Kuulemamme mukaan myös useat jälkijäristykset ovat hidastaneet jälleenrakentamista. Kaupungissa toimii mm. väliaikainen, konteista rakennettu ostoskeskus Re:START. Ihmisiä ei kyllä ilta kuuden aikaan näkynyt missään, vaikka kaupungissa asuu kolmisensataatuhatta asukasta.

Laskeutuminen Christchurchiin eteläsaaren vuoristojen yli
Laskeutuminen Christchurchiin eteläsaaren vuoristojen yli
re:START -ostoskeskus
Re:START -ostoskeskus

IMG_2130

Uusi-Seelanti tuntuu reissaajan näkökulmasta valtavalta teemapuistolta, jossa riittäisi vaikka joka päivälle kalliita aktiviteetteja. Harmi vain, että näiden aktiviteettien (usein jopa yli 100 dollarin) kanssa täytyy yrittää hillitä itsensä. Jotain ollaan kuitenkin menty tekemään: tähän astisen Uuden-Seelannin reissun ehdoton kohokohta oli hylkeiden kanssa uiminen. Retkellä lähdettiin snorklaamaan 17 asteiseen meriveteen vajaaksi tunniksi paikallisten hylkeiden (fur seal) sekaan. Eipä olla kumpikaan päästy koskaan yhtä lähelle luonnonvaraisia hylkeitä ja eläimet eivät pelänneet yhtään, vaan olivat leikkisällä tuulella! Paksusta märkäpuvusta ja hupusta huolimatta 40 minuutin paikkeilla alkoi tulla kylmä. Hyljeuinti ansaitsi vähän enemmänkin kuin pari kuvaa tähän blogiin.

IMG_3412

IMG_3382

IMG_3416

IMG_3366

IMG_3371

IMG_3349

IMG_3336

Matkalla näkyi myös delfiinejä
Matkalla näkyi myös delfiinejä

IMG_3433

Kaikouran katuja
Kaikouran katuja
Kaikouran rannan aallot olivat vähän liian suuret uimista ajatellen
Kaikouran rannan aallot olivat vähän liian suuret uimista ajatellen

IMG_3457

IMG_3438

Teimme yhdessä sellaisen huomion, että maan eteläsaaren pohjoisosassa on tullut vastaan tämän reissun ehdottomasti parhaat hostellit! Kun Australiassa tuli tahtomattaan hieman liian usein törmättyä meluisiin ”party hostel” -paikkoihin, täällä on paljon supersiistejä, kodinomaisia ja mukavalla tunnelmalla varustettuja hostelleja viihtyisine puutarhoineen ja kuumavesialtaineen.

Abel Tasman- kansallispuisto kaunis luonnonpuisto eteläsaaren pohjoisosassa. Lähdimme tutustumaan kansallispuistoon Nelsonista käsin. Luonnonpuiston läpi kulkee 52 kilometria pitkä, rantaa pitkin kulkeva vaellusreitti, josta moni päiväretkeilijä kävelee pienen pätkän yhden päivän aikana. Kävelimme tosin vain 7 kilometrin välin Apple Tree Bay – Anchorage, vaikka jälkikäteen ajateltuna enemmänkin olisi voinut kävellä. Seuraavalla kerralla sitten!

Nelsonista
Nelsonista
Abel Tasman -kansallispuistosta
Abel Tasman -kansallispuistosta

IMG_3506

IMG_3514

Trooppisen näköistä, mutta meri on 17-asteista!
Trooppisen näköistä, mutta meri on 17-asteista!
Laivalla Marlborough soundsin läpi kohti pohjoissaarta
Laivalla Marlborough soundsin läpi kohti pohjoissaarta

Itse pääkaupunki Wellington on tähän mennessä ehdottomasti viihtyisin kaupunki kokoluokassaan. Varsinaisella kaupunkialueella asuu vain noin parisensataa tuhatta asukasta, mutta kaupungilla tapahtuu niin paljon, että Wellingtonissa olisi mielellään viettänyt muutaman päivän (me olimme tässä ihanassa paikassa siis tarkkaan ottaen 1.5 päivää). Kansallismuseo Te Papassa on useassa kerroksessa interaktiivisia näyttelyitä ja vaikka emme suurempia museointoilijoita ollakaan, menimme Te Papaan kahtena peräkkäisenä päivänä. Lisäksi erityisen hauskaa oli löytää Midnight Espresso -kahvilasta 80-luvun tietokonepelejä sisältävä ”pelipöytä”. Pacmanin ja Space Invadersin pelaamiseen kuluikin huvittavan paljon hyvää kaupunkiaikaa.

Cable car
Cable car
Dragon melontaa satamassa
Dragon-melontaa satamassa

IMG_3738

IMG_3736

IMG_3669

Midnight Espressossa sai pelata 80-luvun tietokonepelejä! mm. Pacman, King Kong, Space Invaders
Midnight Espressossa sai pelata 80-luvun tietokonepelejä! mm. Pacman, King Kong, Space Invaders

IMG_3679

Kuten osassa Australiaakin, täällä on otettu brittikulttuurista myös niitä huonompia vaikutteita. Ruoka on todella rasvaista ja ravintolassa ruokaa tilatessa kannattaa kysellä onko ruoka friteerattu vaikka sitä ei listassa mainittaisikaan. Myös käsiä pestessä saa valita joko kylmän tai kuuman veden, mutta ei mitään siltä väliltä! Uudessa Seelannissa on koettu myös tähänastisen reissun kylmimmät lämpötilat, kun yön kylmimmät lämpötilat käyvät reilussa kymmenessä asteessa. Ennen reissua ostettu kuoritakki on myös päässyt täällä ensimmäisen kerran käyttöön sitten Bromo-vuorelle kiipeämisen jälkeen. Jos on viluinen, ei kannata ainakaan maaliskuuta myöhemmäksi Uuden-Seelannin reissua jättää, sillä ainakin meille satunnaiset 17 asteen päivälämpötilat ovat tuntuneet aika viileiltä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s