Mitä reissuun olisikaan kannattanut pakata mukaan?

Lähtöstressin keskellä tuli mietittyä, että kyllähän tien päältä saa ostettua sen minkä unohtaa. Niin saa, mutta se voi olla hankalaa ja kallista! Lisäksi pyrkimys kevyeen, alle 10kg rinkkaan saa karsimaan tavaraa rankalla kädellä, joskin kevyttä rinkkaa kannatan kyllä vieläkin. Nämä kokemukset perustuvat siis Indonesiaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin.

Näitä olisi voinut tuoda Suomesta saakka:

  • Piilarit. En tilannut tarpeeksi piilareita mukaan, koska ”kyllähän niitä sitten joka paikasta saa”. Lopputulos: Piilareiden hinta Aucklandissa 45 euroa/boksi, kun koto-suomessa tilaan samoja linssejä 26 euroa/boksi. Täälläkin päin maailmaa piilareita tilataan netistä, mutta netistä tilaaminen menee hankalaksi kun pysähtyy yhdessä paikassa kolmen yön verran.
  • Sähköhammasharjalle vaihtopäitä. Aikaa kului 1.5 kuukautta (!), ennen kun vastaan käveli oikeanlaisia sähköhammasharjojen vaihtopäitä. Suomesta ostettu sähköhammasharja olikin oseaaniassa niin uusinta uutta, että vaihtopäitä saa lähinnä tilaamalla.
  • Hyttysmyrkyt. Otettiin yksi pullo hyttysmyrkkyä mukaan, koska ”kyllähän sitä sitten lisää löytyy”. Yllätys sinänsä, Indonesiasta EI saa vahvoja DEET/ikaridiini -hyttyssumutteita, jotka olisivat tehokkaita denguekuumeen ja malarian ehkäisyssä. Vahvin löytämämme hyttysmyrkky on OFF Baby-vahvuutta, tilavuus 50 millilitraa. Maassa on voimakas luonnollisuustrendi ja paikallisvestö näyttää käyttävän mietoja ja tehottomia hyttysaineita myrkkyjen pelossa. Onneksi Australiasta ja Uudesta-Seelannista sai täydennettyä varastoja.
  • Aurinkorasvaa. Aurinkorasvaa on hankala kuljettaa paljoa mukana, koska se painaa paljon. Jos reissaa turistialueille, niin ongelmaa ei pitäisi olla. Jos onnistuu löytämään turistialueiden ulkopuolelta aurinkosuojaa, saa valita todennäköisesti kertoimien 110 (”whitening”, tarkoitettu ruskettumista pelkääville indoneisalaisille) ja 4 (”tanning oil”) väliltä. Pakkauskoot ovat sen verran pieniä, että rannalla viihtyvä reissaaja käyttää parilla kerralla kalliin 50ml purkin loppuun. Suojakerrointa 20 ei olla nähty missään. Tyyneltä mereltä aurinkorasvoja ei kannata kuulemma ostaa.
  • Sukelluslampun polttimo. Lähinnä taskulamppuna toimivan sukelluslampun polttimon hankkiminen on osoittautunut ikuisuusprojektiksi.
  • Kameraan uusi akku. Vara-akku kameraan kannattaisi ehkä olla pakkauslistalla, jos pitää kuvaamisesta ja aikoo kuvata paljon. Käytimme Yogyakartassa uuden akun ostamiseen suhteettoman kauan aikaa ja vihdoin löytynyt korvaaja osoittautui halvaksi kopioksi eikä kestänyt kovin pitkää käyttöä.
  • Hyvät kävelykengät kannattaa pakata, jos sellaiset löytyy. Itseltäni ei lähtiessä löytynyt ja läpsyissä on menty 95 prosenttia ajasta.
  • Tarpeeksi korvatulppia! Tavallisten keltaisten EAR-tulppien voittanutta ei ole tullut vielä vastaan. Tulpat eivät maksa Suomen apteekeissa mitään, mutta Uudessa-Seelannissa korvatulpista saa pulittaa 15-20 dollaria/boksi eikä laatu huimaa päätä.

IMG_4433

Mitä oli hyvä olla mukana?

  • Ohut kuoritakki. Pelasti Uuden-Seelannin kylmiltä illoilta ja aamuilta sekä tulivuorelle kiipeämiseltä Indonesiassa. Ei paina juuri mitään eikä vie tilaa.
  • Proteiinipatukoita. Todella hyviä pitkillä bussimatkoilla, kun vaihtoehtona matkahätävaraksi on suklaapullaa, keksejä ja muuta turhaa.
  • Lenkkarit. Lenkkeily on aivan uskomattoman mukava tapa tutustua ympäristöön ja samalla tulee liikuttua.
  • Maitohappobakteerit. Olivat erityisesti Indonesiassa kovassa käytössä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s